Tiesitkö että lain mukaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!
Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa!

lauantaina, marraskuuta 26, 2016

Nordean vaatimukset saapua konttorille eivät perustu lakiin

Yhä useampi on kysynyt miksi erityisesti Nordea vaatii asiakkaitaan saapumaan konttorille selvittämään raha-asioitaan. Kutsuja on tullut satunnaisesti, mutta myös silloin kun henkilö on tallentanut isompia summia tililleen automaatin kautta.

Julkisessa mediassa on viimeaikoina kirjoitettu paljon aiheesta, mutta uutisoinnissa on unohdettu yksi tärkeä elementti. Asiakkaan ei ole pakko hyppiä pankin tahdon mukaan ja mennä konttorille selvittämään asioita! Kysymykseen, onko pankin konttorille pakko lähteä ja järjestää aikaa vaikka kesken työpäivän jos pankki niin haluaa? Yksiselitteisesti ei ole!

Blogi on julkaissut aiheesta aikaisemmin Q&A -artikkelin jossa taustat toiminnalle selvitetään tarkemmin.

Rahanpesulaissa toimintavelvollisuus on asetettu ainoastaan pankeille! Laissa ei määritellä mitään velvollisuuksia pankin asiakkaille. 

Nordean vaatimukset asiakkaalle saapua konttorille selvittämään asioita eivät siis perustu mihinkään lainmukaiseen velvollisuuteen. Kyse on itseasiassa Nordean kyvyttömyydestä hoitaa selvitystyötä muutoin kuin asiakasta juoksuttamalla.

Jos joku juoksee asiaa selvittämässä, se on pankki!

Ehdotammekin että seuraavan kerran kun virkailija soittaa ja vaatii saapumaan konttorille voi todeta, että toimintavelvollisuus on asetettu vain pankille ja jos pankki haluaa asian selvittää, voidaan sopia lyhyt palaveri pankin edustajan kanssa esimerkiksi työpaikalle tai kotia.

Missään tapauksessa asiakas ei ole se joka juoksee!

Nordealla olisi mahdollisuus pyytää selvitykset verkkopankkinsa kautta tai puhelimitse asiakkaan tunnistamalla.Tämä menettely näyttää kelpaavan hyvin muille pankeille, mutta ei Nordealle.

Nordea pyytää jopa eläkeläisiä konttorille ja kyselee tarkat tiedot eläkkeistä ja talletuksista muissa pankeissa. Näihin kysymyksiin ei tarvitse vastata! Ne eivät perustu rahanpesulakiin, vaan Nordean haluun päivittää asiakasrekistereitään jotta se voisi paremmin tarjota ja myydä palveluitaan.

Blogi suosittelee että Nordean kaltaisen epäluotettavan toimijan kanssa asioidessaan asiakkaat nauhoittavat sekä puhelunsa että keskustelut virkailijan kanssa pankin tiskillä. Nordeaan ei pankkina voi luottaa ja on jokaisen oikeusturvan kannalta tärkeää pystyä todistamaan mitä pankin edustajan kanssa on keskusteltu.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Q&A - Pankki vaatii selvitystä rahojen alkuperästä

lauantaina, marraskuuta 12, 2016

Lipuntarkastajat - henkilötietoja ei saa sanoa ääneen muiden matkustajien kuullen

Useampi henkilö on tiedustellut, saako yleisessä kulkuneuvossa matkustajan henkilötiedot sanoa ääneen kaikkien muiden matkustajien kuullen?

Tämän kaltaiseen lipuntarkastajien menettelyyn ei tarvitse suostua.

Lipuntarkastajat ovat virkamiehiä joilla on laissa säädetty oikeus saada liputta matkustavan henkilön nimi ja henkilötunnus. Kommunikointi on kuitenkin matkustajan niin vaadittaessa tapahduttava siten, että henkilön nimi, henkilötunnus ja muut tiedot eivät ole ulkopuolisten kuultavissa.

Koska kyse on viranomaisesta, joiden toimintavaltuudet on säädetty laissa, pitäisi lainsäädännössä olla erikseen säädetty lipuntarkastajalle oikeus paljastaan matkustajan henkilötiedot ulkopuoliselle. Tällaista oikeutta ei ole säädetty, joten kommunikointi vaadittaessa on suoritettava siten että henkilön tiedot eivät kuulu ulkopuolisten korviin.

Käytännössä lipuntarkastaja pyytää matkustajan henkilötodistusta tai muuta asiakirjaa jolla henkilö voidaan tunnistaa. Suomessa ei ole juridista velvollisuutta pitää henkilökorttia mukana, joten vastaus voi olla myös että henkilökorttia ei ole. Tässä vaiheessa tarkastajat pyytävät kertomaan nimen ja henkilötunnuksen. Ystävällisesti voi ehdottaa siirtymistä seuraavalle pysäkille missä tiedot voi antaa ilman että muut matkustajat kuulevat niitä.

Mikäli henkilökortti on taskussa, sitä ei kannata antaa lipuntarkastajalle mikäli on epäilys että lipuntarkastaja sanoo henkilötiedot ääneen muiden matkustajien kuullen. Tässä kohdin on hyvä vaatia asian jatkoselvittämistä seuraavalla pysäkillä.

Kyse ei ole niskoittelusta viranomaisia vastaan, vaan omien oikeuksien kiinni pitämisestä sekä yksityisyydensuojasta. Lipuntarkastajien on suostuva pyyntöön jatkaa asian selvittämistä seuraavalla pysäkillä. Poliisin voi tarvittaessa kutsua paikalle.

Mikäli mahdollista, kun lipuntarkastus osuu kohdalle ja tietää matkustavansa ilman asianmukaista lippua, koko keskustelu lipuntarkastajien kanssa kannattaa tallentaa kännykällä tai vaihtoehtoisesti kuvata. Tähän ei ole estettä, koska kyse on julkisesta paikasta, jossa kuvaaminen on aina sallittua ilman lupaa. Myöskään viranomaisten kuvaamista ei ole kriminalisoitu lainsäädännössä eikä keskustelun tallentaminen johon itse osallistuu ole lainvastaista.

Asiat pitää pyrkiä selvittämään rauhallisesti, mutta myös viranomaisasemassa olevien tarkistajien on ymmärrettävä asiakkaansa oikeudet. Oikeuksien polkeminen ei ole millään muotoa hyväksyttävää minkään syyn takia, varsinkin silloin kun kyse on viranomaisesta jonka toiminta on varsin tarkoin säädetty laissa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Lipuntarkastajien mielivalta oikeuttaa aggressioihin

lauantaina, lokakuuta 22, 2016

Studiokoti helvetistä

Sato lanseerasi 2015 konseptin ”Studiokodeista”. Studiokoti on n. 15m2 kokoinen asunto josta löytyy keittiö, parvi, suihku ja wc. Asuntojen vuokra on n. 500 eur / kk. Asunnot on Saton mainostuksen mukaan viihtyisiä, toiminnallisia, kompakteja ja ennen kaikkea edullisia.

Totuus ei voisi olla yhtään enempää toisenlainen.

Asunnot ovat hädin tuskin ihmisasumiseen kelpaavia koppeja joita näkee lähinnä virolaisilla työmailla. Pelkkä asuntojen ahtaus aiheuttaa terveydellisiä ongelmia eikä yksikään täysijärkinen ihminen kuvittele asuvansa 15m2 asunnossa kuin korkeintaan väliaikaisesti lyhyen aikaa.

Keskimääräinen asumisväljyys Suomessa on n. 36m2 per henkilö. Helsingissä ja Vantaalla väljyys on pienin, alle 35m2 per henkilö. Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä keskimääräinen vuokra vaihtelee välillä 14 – 19 euro / m2.

Studiokodissa myös hinta on helvetillinen. Käytännössä vuokra on kaksinkertainen, 33 euroa / m2 normaaliin vuokra-asumiseen nähden. Ei riitä että Sato sulloo ihmisiä komeroon asumaan, mutta että siitä pitää vielä härskisti rahastaakin.

Normaalin vuokratason mukainen hinta Saton Studiokodille olisi n. 270 eur / kk.

Miksi hinta sitten ei ole oikealla tasolla?

Tämän tyyppisiin asuntoihin hakeutuvat monesti ihmiset jotka muutoinkin ovat yhteiskunnan tukien piirissä. Asumislisien osalta kohtuullinen yhden henkilön vuokra monissa kunnissa on 500-600 euroa kuukaudessa. Koska asukkaan vuokra kustannetaan monissa tapauksessa verorahoin maksetusta asumistuesta ei Saton kannata pyytää kohtuullista vuokraa. Sehän vain säästäisi yhteiskunnan verorahoja, mutta ei toisi voittoa Saton omistajille.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Nopsa-kodit – asumisoikeusasuntoja jonon ohi?
Avain Asumisoikeuden vastikkeet poskettoman korkealla
Avain Asumisoikeus Oy – suuri puhallus ja kuinka se tehtiin

ARA:n tarkastus Avain Asumisoikeus Oy:ssä osoitti vakavia ongelmia yhtiön toiminnassa
AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistussuhteet ovat epäselvät


lauantaina, lokakuuta 01, 2016

The Revenant

Elokuvien ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin. Ikärajat ovat juridisesti sitovia. Elokuvaa ei saa esittää, vuokrata tai myydä ikärajaa nuoremmalle henkilölle. Vanhemman seurassa lapsi voi olla kolme vuotta nuorempi kuin sallittu ikäraja, paitsi K18-kiellettyssä luokassa, jossa materiaali on vain ja ainoastaan aikuisille.

Entä silloin kuin myyntiin tai vuokraukseen tulevassa elokuvassa on väärä, liian alhainen ikäraja?

Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää K16 luokiteltua elokuvaa ”The Revenant”. Elokuvan sisältämä raju väkivalta ja raiskauskohtaukset on aivan liian raaistavaa 12-vuotiaalle, puhumattakaan 9-vuotiaista lapsista. Tästä huolimatta kyseinen elokuva on sekä vuokrattavana että myytävänä K-12 merkinnällä.

Blogin lukijalta saaman vihjeen mukaan kyse on Fox-Paramount-yhtiön väitetystä "inhimillisestä virheestä" jossa takakanteen on painettu väärä ikäraja.

Valtion elokuvatarkastamo lopetettiin 2011. Tarkastamon tehtävät annettiin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle joka yhdistettiin 2014 Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin (KAVI). Käytännössä KAVI on viranomainen jonka tehtävä on toteuttaa kuvaohjelmalakia.

On hämmästyttävää että kuvaohjelmalaissa sitovaksi säädetyt ikärajat eivät koske ylikansallisia amerikkalaisia mediajättejä. Elokuvayhtiöt ovat valtavan kiinnostuneita alaan liittyvästä piratismista, mutta ei kansallisen lainsäädännön noudattamisesta. Lainsäädännön jonka tarkoitus on suojella ala-ikäisiä raaistavalta väkivallalta.

Fox-Paramount ei ole suostunut vapaaehtoisesti vetämään pois markkinoilta DVD- ja BluRay –elokuvia joissa on liian alhainen ikäraja, vaikka kyse on lainvastaisesta menettelystä välittää väärällä ikärajalla varustettuja elokuvia sekä vuokrattavaksi että myyntiin.

Viranomainen voisi määrätä elokuvayhtiön vetämään pois virheellisellä ikärajalla varustetut elokuvat, mutta tätä prosessia KAVI ei ole käynnistänyt. Blogin lukijalle annetun vastauksen mukaan kyse on riittävien valvontaresurssien puutteesta.

Lopputulos on, että The Revenant –elokuvaa on edelleen vuokralla ja myynnissä K12-ikärajalla. Tilanne on selkeästi ja yksiselitteisesti kuvaohjelmalain vastainen. Jos elokuvan rajut ja raaistavat väkivaltakohtaukset aiheuttavat vahinkoa 9-14 vuotiaille lapsille, juridisesti Fox-Paramount on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta varsinkin kun yhtiö on tietoisesti viitannut kintaalla lainsäädännön vaatimuksille ja kieltäytynyt korjaamasta virhettään.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

lauantaina, syyskuuta 10, 2016

Elokuvateatterissa kuvaaminen

Elokuvateatterissa ennen elokuvan alkamista näytetään monesti oikeudenomistajien varoitus teoksen luvattoman kopioinnin tai kuvaamisen seurauksista. Vastaavanlaisia varoituksia on myös DVD- ja BluRay –elokuvien alussa.

Varoituksessa oikeudenomistajat uhkailevat katsojaa teoksen luvattoman kopioinnin seurauksilla. Seurauksiksi väitetään jopa kymmenen vuoden vankeustuomiota, suuria rahallisia korvauksia, sakkoja, kännykän tai muun kameran takavarikoimista ja jopa kuvaamisen yritys rinnastetaan samalle asteikolle.

Kaikki edellä kuvatut väitteet seurauksista ovat puhdasta pelottelua jota tekijänoikeusmafia ja heitä edustavat tahot toteuttavat jatkuvasti toiminnassaan. Elokuvan kuvaamisesta elokuvateatterissa tuskin saa edes sakkoja.

Suomen lain mukaan tekijänoikeusrikoksesta voi saada enintään kaksi vuotta vankeutta. Tekijänoikeusrikos edellyttää kuitenkin että teko tehdään tietoverkkoa käyttäen tai ansiotarkoituksessa. Käytännössä elokuvan kuvaaminen elokuvateatterissa voi olla korkeintaan tekijänoikeusrikkomus josta ei voi tuomita vankeutta eikä rikkomus edellytä edes kaikissa tapauksissa vahingonkorvausten maksamista jos tallenteen tekee omaan käyttöön.

Kännykän tai kameran takavarikoimiseen ei elokuvateatterin henkilökunnalla ole juridisia oikeuksia. Takavarikoinnin voi tehdä ainoastaan paikalle kutsuttu poliisi, mutta silloinkin edellytetään vähintään syytä epäillä rikosta.

Kaikenlisäksi Suomen lain mukaan tekijänoikeusrikoksen yritys ei ole rangaistavaa kuten väitetään. Mikäli kuvaus jää yritykseksi, ei ole tapahtunut rikosta. Se että pitää kameraansa tai kännykkäänsä esillä ikään kuin kuvaten, ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä ellei henkilö oikeasti ole kuvannut aineistoa. Tässä kohdin taas kuvattu aineisto on helppo tuhota jos kiinnijääminen uhkaa jolloin teko voi edelleen olla korkeintaan yritys, mikä siis ei ole rangaistavaa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:

Saako vuokratun DVD levyn kopioida laillisesti yksityiseen käyttöön?

DVD levyn kopiosuojaus rikkoo kuluttajansuojalaki

Tekijänoikeuksia valvotaan kiristämällä ja laittomin uhkauksi

Hedman Partners kiristyskirjeet, osa 1, osa 2, osa 3


perjantaina, elokuuta 19, 2016

Hedman Partners kiristyskirjeet – markkinaoikeuden päätös

Ensimmäinen markkinaoikeuden päätös on saatu heinäkuun 2016 alussa liittyen Hedman Partners:n lähettämiin tekijänoikeudellisiin kiristyskirjeisiin, joissa vaaditaan rahallista korvausta henkilön hallinnoiman internetliittymän kautta jaetusta tekijänoikeuden alaisesta materiaalista.

Tarkempaa tietoja taustoista voi lukea täältä:
Hedman Partners kiristyskirjeet – osa 1/ 3 
Hedman Partners kiristyskirjeet – osa 2/ 3 
Hedman Partners kiristyskirjeet – osa 3/ 3 

Markkinaoikeus antoi tuomionsa tapauksessa jossa Scanbox Entertainment ja Crystalis Entertainment vaativat Hedman Partners:n avustuksella väitetyltä tekijältä korvauksia 8 500 euroa kymmenen TV-sarjan ja yhden elokuvan jakamisesta netissä. Tuomion mukaan henkilö joutui korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yli 30 000 euroa sekä vahingonkorvausta 600 euroa.

Vaikka oikeudenkäynti päättyi häviöön ja tuli kalliiksi jakamiseen syylliseksi väitetylle henkilölle, markkinaoikeuden päätöksessä on monia hyviä asioita jotka jokaisen kannattaa ottaa huomioon tuskaillessaan kiristyskirjeiden kanssa.

  1. Markkinaoikeuden päätöksessä ei ollut kysymys siitä että henkilö tuomittiin koska hän oli IP-osoitteen haltija tai että hänellä oli avoin WLAN-verkko jota pystyi käyttämään kuka tahansa. Henkilö tuomittiin koska hänen syyllisyytensä pystyttiin osoittamaan sillä perusteella että hän oli käytännössä myöntänyt tekonsa internetin keskustelupalstoilla.

  2. Kymmenen TV-sarjan ja yhden elokuvan korvausvaatimus oli oikeudessa 8 500 euroa! Kiristyskirjeissäkin vaaditaan 600 euroa yhdestä elokuvasta ja TV-sarjoista tuhansia euroja. Markkinaoikeus piti korvausvaatimusta täysin ylimitoitettuna. Oikea korvaustaso oli 50 eroa per jokainen TV-sarjan osa ja yhdestä elokuvasta 100 euroa. Yhteensä 600 euroa. Tässäkin tapauksessa kyse oli ”kovennetusta” korvauksesta johtuen suuresta jakeluparven koosta. Käytännössä vähemmän suosittujen TV-sarjojen ja elokuvien kohtuulliset korvaukset ovat vielä huomattavasti pienemmät kuin nyt tuomitut.

Mitä tästä sitten voi päätellä?

Ensinnäkin Hedman Partners Oy:n kiristyskirjeissä sekä oikeudessa erikseen korotettuna vaaditut korvaussummat ovat täysin kohtuuttomia. Jos kiristyskirjeessä on vaadittu 600 euroa elokuvasta, sitä ei todellakaan pidä mennä maksamaan. Jos haluaa jotain korvata, kannattaa tarjota kymmeniä euroja.

Toiseksi, oikeuden tuomiosta on pääteltävissä tuomioistuimen kanta jonka mukaan avoimessa WLAN verkossa on mahdollisuus kenen tahansa käyttää haltijan liittymää ja siten on mahdollista että tekijä on joku muu kuin IP-osoitteen haltija. Pelkällä IP-osoitteella tuomiota tuskin tulee. Tässäkin tapauksessa syyllisyys osoitettiin muulla todistelulla.

Suomessa ei edelleenkään ole ennakkoratkaisua jossa elokuvien lataamisesta syytetty henkilö tuomittaisiin pelkän IP-osoitteen perusteella! Joudumme odottamaan pitkään ennen korkeimman oikeuden lopullista sanaa. Kannattaa  muistaa, että korkeimman oikeuden Suomessakin pitää noudattaa Euroopan yhteisön tuomioistuimen ennakkopäätöksiä joiden mukaan pelkkä IP-osoite ei ole riittävä peruste osoittamana kenenkään henkilön syyllistymistä rikokseen tai rikkomukseen.

Käytännössä Hedman Partners :n tarvitsee jatkossakin todistella syyllisyys muutoin kuin pelkän IP-osoitteen perusteella. Tämän takia onkin hyvin erikoista, että arvostetuksi väitetyn asianajotoimiston toimintakulttuuriin kuuluu aggressiivisesti ja uhkailevaan sävyyn vaatia kiristyskirjeessä maksua, joka perustuu näyttöön pelkästä IP-osoitteesta. Juridisesti paljon kestävämpää olisi tehdä asiasta rikosilmoitus ja antaa poliisin selvittää asia.

Epäilemättä Hedman Partners tulee jatkossa lisäämään kiristyskirjeisiinsä markkinaoikeuden päätöksestä uhkailevan maininnan. Tässä haettiin samanlaista kättä pidempää kuin aikoinaan yksityisen pysäköinninvalvonnan osalta vuonna 2010. Kun pelkkä omistus- tai haltiasuhde ei todista yhtään mitään, hankitaan tuomioistuimen päätös johon voidaan vedota harhaanjohtavasti pelottelumielessä. Valitettavan usein tämä toimii asioihin perehtymättömien osalta.

Viesti on sama kuin yksityisen pysäköinnivalvonnan osalta. Älkää maksako!

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Markkinaoikeuden päätös

tiistaina, elokuuta 02, 2016

Vastaus yksityiselle pysäköintivalvontayhtiölle

Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta esitetään edelleen blogille jatkuvasti kysymyksiä. Yleisin kysymys on, pitääkö maksu maksaa? Vastaus on edelleen, ei missään tapauksessa! Toiseksi yleisintä on kysyä kuinka vastata yksityisen pysäköintivalvontayhtiön vaatimuksiin ja kuinka tehdä reklamaatio.

Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ei ole mikään asia muuttunut vuosiin. Yksityisen pysäköintivalvontamaksun maksaminen on edelleen täysin vapaaehtoista. Blogin vanha ohje vuodelta 2013 pätee tässä asiassa edelleen perusteluineen.

Pysäköintivalvontayhtiöiden toiminta on varsin härskiä ja kuluttajaa uhkailevaa. Kaikilla yhtiöillä toimintaprosessi on kuitenkin lähes identtinen. Jos henkilö kiistää olleensa kuljettaja, vaaditaan tietoa kuljettajasta. Vaatimusten lomassa vedotaan mitä ihmeellisimpiin lain ja ennakkopäätösten tulkintoihin. Tarkoituksena on harhauttaa kuluttaja maksamaan aiheeton maksu.

Hervottomin tapaus on ollut henkilö joka on saanut kolme valvontamaksua kolmelta eri pysäköintiyhtiöltä (Parkkipate, Q-Park, APV-Alueellinen pysäköinninvalvonta). Maksun saajalla, ajoneuvon omistajalla ei ole edes ajokorttia, joten hän ei ole voinut autoa pysäköidä. Kyseisille pysäköintiyhtiöille tämä tulee käymään oikeudessa hyvin kalliiksi, mikäli sinne asti joskus päädytään.

Yksinkertainen toimintaohje on, älä reagoi tuulilasiin kiinnitettyyn valvontamaksuun mitenkään. Jos olet ajoneuvon haltija tai omistaja, odota että valvontayhtiö selvittää tiedot ja lähettää sinulle kotia maksukehotuksen. Kun maksukehotus on saapunut, reklamoi valvontayhtiötä kirjallisesti, helpoiten esimerkiksi sähköpostilla. Älä sorru väittelemään asiasta. Yksi reklamaatio riittää, eikä asiasta tarvitse lähteä kiistelemään.

Alla on esimerkki reklamaatioviestistä. Siinä on huomioitu valmiiksi kaikki yleisimmät vastaväitteet, vaatimukset ja erikoisimmat tulkinnat joita valvontayhtiöt esittävät. Sitä saa vapaasti käyttää, kopioida tai muokata.

* * *

Esittämässänne maksuvaatimuksessa on kyse yksityisoikeudelliseen sopimukseen liittyvästä väitetystä sopimusrikkomuksesta pysäköintialueen ehtojen vastaisesta pysäköinnistä. Tämän kaltainen sopimus pysäköinnistä syntyy valvontayhtiön sekä ajoneuvon kuljettajan välillä. Kiistän toimineeni ajoneuvon kuljettajana maksuvaatimuksessa esitettynä ajankohtana mainitsemallanne pysäköintialueella. En ole tehnyt pysäköinnistä sopimusta kanssanne enkä ole väitetyn sopimuksen osapuolena. Maksuvaatimuksenne on siten aiheeton ja pyydän ystävällisesti osoittamaan maksuvaatimuksen oikealle sopimuskumppanillenne.

Maksuvaatimuksessanne ei ole kyse lakisääteisestä viranomaismaksusta, eli pysäköintivirheestä säädetystä laissa tarkoitetusta maksusta josta vastaisi myös ajoneuvon omistaja tai haltija. Totean myös, että koska väitetty sopimus on kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välinen, sopimukseen sovelletaan kuluttajansuojalakia (Kuluttajansuojalaki 20.01.1978/38) ja näyttövastuu sopimusrikkomuksesta on sopimukseen vetoavalla osapuolella.

Korkeimman oikeuden päätöksen mukaisesti (KKO:2010:23) kiinteistön omistajalla on oikeus määrätä pysäköinnin ehdoista. Sopimus syntyy valvontayhtiön ja ajoneuvon kuljettajan välillä. Ajoneuvon kuljettaja ei välttämättä ole sama henkilö kuin ajoneuvorekisteriin merkitty haltija tai omistaja.

KKO:n päätöksen (KKO:2010:23) mukaisesti todistustaakka kuljettajasta, eli pysäköinnistä tehdyn sopimuksen toisesta osapuolesta, on aina valvontayhtiöllä. KKO, kuten ei alemmatkaan oikeusasteet, hyväksyneet käänteistä todistustaakka, kuluttajan velvollisuutta todistaa ettei hän ole tehnyt sopimusta. Valvontayhtiön vaikeus todistaa sopimuksen toista osapuolta, ajoneuvon kuljettajaa, ei muuttanut velvoitetta.

Ajoneuvon kuljettaja voidaan myös esittää todistelulla. KKO:ssa käsitellyssä tapauksessa ajoneuvo oli pysäköity useasti saman asuinkiinteistön pihaan, joten oikeus katsoi toteen näytetyksi riittävällä todennäköisyydellä ajoneuvon omistajan toimineen kuljettajana. Näyttötaakka oli myös tällöin valvontayhtiöllä.

Saman linjan on ottanut Kuluttajariitalautakunta joka on yksimielisesti vakiintuneessa ratkaisukäytännössään todennut näyttövelvollisuuden sopimuksen syntymisestä ja sopimuksen toisesta osapuolesta, kuljettajasta, olevan valvontayhtiöllä. Näitä päätöksiä on useita aina vuodelta 2010 alkaen (esim. 2041/39/2010, 1167/39/2011).

Kuluttajansuolalain perusteella, kuluttajalta ei voida edellyttää, että kuluttajan pitäisi pystyä todistamaan, ettei hän ole tehnyt sopimusta elinkeinoharjoittajan kanssa. Lautakunta on myös todennut, että valvontamaksua ei voida periä ilman, että se joka siihen vetoaa, osoittaa sopimuksen syntyneeksi kuluttajan kanssa tai kuluttaja myöntää sopimuksen syntyneen.

Kuluttajariitalautakunnan päätösten mukaisesti velkojan on näytettävä toteen saatavansa peruste ja siten näytettävä, että henkilö, jolta se vaatii suoritusta, on pysäköinyt auton ja sitoutunut väitettyyn sopimukseen. Valvontayhtiö ei voi kohdistaa maksuvaadetta pelkästään sillä perusteella, että henkilö on auton omistaja tai haltija tai sillä perusteella ettei henkilö ole ilmoittanut kuka auton on tosiasiassa pysäköinyt. Mahdollisessa oikeudenkäynnissä tuomioistuin käyttää Kuluttajariitalautakunnan suosituksia ratkaisunsa pohjana.

Ajoneuvon omistajalla tai haltijalla ei sopimuksen ulkopuolisena ole velvollisuutta selvittää ajoneuvon kuljettajaa valvontayhtiölle. Ajoneuvon omistajuus ei luo sopimussuhdetta valvontayhtiöön ja on selvää että sopimusrikkomukseen vetoavan osapuolen tulee pystyä osoittamaan kenen kanssa he ovat sopimuksen tehneet. Tämä tulkinta on selkeä sekä KKO:n ennakkopäätöksessä että myös kaikissa Kuluttajariitalautakunnan samankaltaisissa päätöksissä.

Asia on minun osaltani loppuun käsitelty.

* * *

oikeusjakohtuus.blogspot.com

sunnuntaina, heinäkuuta 10, 2016

Q&A

Kiitokset monista niistä kysymyksistä joita blogille lähetetään viikoittain. Olemme keränneet heinäkuun artikkeliin vastauksia tänä vuonna tulleista kysymyksistä joihin blogista löytyy vastaus.

Näin maahanmuuttajan tekemän pahoinpitelyn. Kuvasin sen kamerallani. Pahoinpitelijän ystävä vaati tuhoamaan videon koska julkisella paikalla ei saa kuvata alaikäisiä ilman lupaa. Miten on?

Julkisella paikalla saa vapaasti kuvata ketä tahansa. Siihen ei tarvitse pyytää lupaa. Ikään perustuvaa rajoitusta ei ole. Kuvamateriaalin saa myös julkaista ilman lupaa. Julkaisussa täytyy varmistua että ei syyllisty yksityisyyden tai kunnian loukkaamiseen. Rikoksen kuvaamiseen ei ole estettä, päinvastoin. Rikos ei ole ihmisen yksityisasia.

Lue:
Oikeus valokuvata julkisella paikalla 

Miksi ei saa tallentaa omia puheluita? Mihin moinen kielto perustuu?

Omien puheluiden tai keskustelujen tallentamiselle ei ole estettä niin kauan kuin itse osallistuu keskusteluun ja keskustelu on tarkoitettu tallentajan kuultavaksi. Oman viestinnän saa tallentaa perustuslain mukaan eikä sitä ole kriminalisoitu myöskään rikoslaissa. Viranomaisten kanssa käyty keskustelu ei ole tästä poikkeus.

Lue:
Omien puheluiden tallentaminen
Keskustelun tallentaminen
Poliisikuulustelun saa tallentaa 

Menin julkaisemaan serkun lähettämän sähköpostin jossa hän haukkuu minua kovin sanakääntein ja uhkailee turpaan vetämisellä. Nyt hän uhkailee rosiksella kun julkaisin kirjeen ilman hänen lupaansa.

Jos kirje ei täytä teoksen tunnusmerkistöä, eikä se sisällä yksityisyyden suojaan liittyvää tietoa tai muuta jonkin lain perusteella salassa pidettävää tietoa, kirjeen voi julkaista sellaisenaan. Kirje on vastaanottajan omaisuutta.

Lue:
Saako vastaanotetun kirjeen julkaista

Asun Vantaalaisessa taloyhtiössä Länsimäessä ja vituttaa toi talohallituksen puheenjohtajan mielivalta. Se on änkeemässä ovesta sisään tarkistamaan milloin mitäkin venttiiliä ja sopii huoltoyhtiöiden kanssa kaikenlaisia toimenpiteitä joista välillä tulee ilmoitus päivää ennen ja välillä ei. Onko minun pakko päästää näitä ihmisiä kotiini?

Ei ole. Talohallituksen puheenjohtajalla, isännöitsijällä tai muillakaan hallituksen jäsenillä mukaan lukien huoltoyhtiö, ei ole olemassa mitään erityistä oikeutta vaatia asuntoon pääsyä silloin kuin kyse ei ole kiireellisestä tarpeesta, kuten esimerkiksi akuutista putkivuodosta. Huoneistossa käynnin tarve on perusteltava ja se on tehtävä osakkeenomistajalle tai haltijalle sopivana ajankohtana.

Lue:
Oikeus päästä asuntooni 

Taloyhtiö hallituksen puheenjohtajan mukaan voi pakottaa osakkaat ostamaan omalla kustannuksella parvekkeelle suojamaton kun osa on ostanut maton ja asennuttanut sen aikaisemmin omalla kustannuksella. Kai tähän jokin päätös tarvii olla, eikä pelkkä puheenjohtajan sana riitä?

Taloyhtiö ei voi pakottaa hankkimaan omalla kustannuksella. Mikäli tällainen hankinta tarvitaan, siitä voidaan tehdä yhtiökokouksessa päätös ja kustannukset jaetaan kaikkien osakkeiden kesken, myös niiden joilla suojamatto on jo olemassa.

Lue:
Voiko taloyhtiö pakottaaa hankkimaan parvekelasit?


En uskalla käyttää luottokorttia netissä kun pelkään että jotain tapahtuu. Tai en saa niitä tavaroita ja rahat menee. Mikä olisi turvallinen tapa ostaa netistä tavaraa?

Kannattaa katsoa oman pankkinsa sivulta mitä siellä kerrotaan turvallisesta nettimaksamisesta. Pankki itsessään tarjoaa varokeinoja joilla kortin käyttöä voi rajoittaa. Pankki on myös vastuussa väärinkäytöksistä, kunhan kortin omistaja on noudattanut riittävää huolellisuutta. Kannattaa myös muistaa että esimerkiksi toimittamatta jääneistä tavaroista vastaa viime kädessä luotonantaja. Tästä on korkeimman oikeuden päätös vuodelta 2007.

Lue
Luotonantaja vastaa epäonnistuneista ostoksista 

Mistä saisi luotettavaa perustietoa poliisin tekemästä pidätyksestä ja henkilön oikeuksista?

Lue:
Kiinniotto – pidätys – kuulustelu 
Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa 


Minulle tuotiin haastemääräys. Tungettiin väkisiin käteen ja vaadittiin allekirjoitusta. Menin sen allekirjoittamaan, en tiedä onko siitä haittaa. Mitä luulet? Vituttaa, kun tämä ei varsinaisesti tullut edes oikeaan osoitteeseen, liittyy siskon sekoiluihin.

Mitään ei ole pakko allekirjoittaa. Ei myöskään haastehakemusta.

Lue:
Allekirjoituspakko


Oltiin kaveriporukalla Thaimaassa juhlimassa. Kaveri siinä sitten sekoili ja poliisit kutsuttiin paikalle. Sai paikallisittain isot sakot ja poliisi sano vielä että jatkorangaistus tulee Suomessa. Ei oikein ymmärretty mitä tarkoittaa. Voiko ne Thaimaasta lähettää tietoja Suomeen ja Suomessa poliisi antaa vielä toiset sakot, vai mitä toi oikein tarkoitti?

Kaveriasi ei voi rangaista Suomessa teosta jonka hän teki ulkomailla koska teosta on annettu jo rangaistus paikanpäällä.

Lue
Rangaistavuus 

Pitääkö yksityinen pysäköintivalvontamaksu maksaa?

Yksiselitteisesti ei pidä. Valvontamaksun maksaminen on täysin vapaaehtoista.

Lue:
Yksityistä pysäköintivirhemaksua ei tarvitse maksaa


Ihan kiva kun artikkelissasi käsket vetämään koiranomistajia turpaan jotka pitävät koiriaan irti. Mikä sun ongelma on? Koiran kuuluu kulkea irti ja jos se on hyvin koulutettu ja kiltti, ei se mitään pahaa tee kenellekään.

Sinulla ei pitäisi olla koiraa jos yksinkertaisten realiteettien hahmottaminen on ylivoimaisen vaikeaa. Jos viesti ei mene muutoin perille, ei ”turpaan vetokaan” ole ihan poissuljettu mahdollisuus. Narsistisiin ihmisiin ei monesti tehoa muu kuin voimakeinot. Kyse ei ole siitä mitä sinun koirasi tekee tai on tekemättä. Kyse on siitä että järjestyslaki kieltää yksiselitteisesti ja poikkeuksetta koiran irti pitämisen taajama-alueella koska täällä liikkuu aikuisia, lapsia jotka pelkäävät koiria tai muita koiria jotka ovat arkoja tai jopa aggressiivisia muiden koirien läheisyydessä. Vaikka maailmasi liikkuu napasi ympärillä, se ei tarkoita että muiden pitäisi liikkua myös.

Lue:
Mitä tehdä koiranomistajalle joka pitää koiraansa irti taajamassa?
Koira käy kiinni 


Viime kesänä eräs energiayhtiö järjesti pääkonttorissaan puhallusratsian kaikille työpaikalle tuleville. Yritin kieltäytyä mutta pilli tungettiin melkein väkisin suuhun. Kaiken lisäksi puhallutus tehtiin kaikkien muidenkin läsnäollessa. Eli jos olisi puhaltanut promilleja, kaikki olisivat kuulleet asiasta. Voiko näin tehdä?

Työnantaja voi pyytää sinua puhaltamaan, mutta siihen ei ole pakko suostua. Puhalluttaminen on vakava puuttuminen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja perusoikeuksiin joten puhalluttamisen vaatiminen pitää perustua lakiin. Työnantajalle ei tällaista oikeutta ole laissa määrätty. Puhalluttamisesta voi täysin vapaasti kieltäytyä eikä siitä voi olla seurauksia.

Lue:
Työpaikoilla puhalluskokeeseen pakottaminen on lainvastaista

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Kaikki Q&A -artikkelit

lauantaina, kesäkuuta 25, 2016

Musta lista

Kuluttajaliitolla on karttapohjainen mustan lista niistä yrityksistä jotka eivät ole suostuneet noudattamaan kuluttajariitalautakunnan suositusta tekemänsä virheen hyvittämisestä kuluttajalle. Näiden yritysten palveluiden käyttämistä tai tuotteiden ostamista tulee välttää kaikin keinoin.

Katso kuluttajaliiton mustalista.

Yksityisen pysäköinninvalvonnan osalta listalla on Suomen Parkkivartijat Oy, Uudenmaan Pysäköinninvalvonta Oy, Park Area Suomi Oy ja Autoparkki Norden Oy. Näistä Autoparkki Norden Oy:llää näyttää olevan suurin ongelma noudattaa lainsäädäntöä sillä yritys on hävinnyt lautakunnassa yhdeksän kertaa. Toisaalta, näiden palveluiden käyttämättä jättäminen on sikäli helppoa koska yksityistä valvontamaksua ei tarvitse muutoinkaan maksaa. Valvontamaksun maksaminen on kaikilta osin täysin vapaaehtoista.

Ajoneuvojen puolella silmiinpistävää on Vehon sekä Tampereen Autocenteri Oy:n joutuminen listalle.

Matkailupuolella Finnairin joutuminen listoille ei ole varmastikaan yllätys kenellekään. Sen verran usein Finnair on viitannut kintaalle asiakkaidensa oikeuksille. Muita kartettavia lentoyhtiöitä ovat KLM, Easyjet ja Ryanair.

Lue myös:

Kadonnut mustaan aukkoon
Musta lista – edelleen Oy Philips Ab

sunnuntaina, kesäkuuta 05, 2016

Työajan pidentäminen ei ehkä koske sinua

Pitkään ja hartaasti leivottu kilpailukykysopimus heikennyksineen on viimein sorvattu kasaan myös liittojen tasolla kussakin uudistetussa työehtosopimuksessa. Kilpailukykysopimuksen yksi elementti on työajan pidentäminen. Työaikaa voidaan pidentää muuttamalla kokonaisia vapaapäiviä työpäiviksi tai yksinkertaisesti päivä- tai viikko työaikaa lisäämällä. Jossakin uusissa työehtosopimuksissa työajanpidentäminen on jätetty paikallisesti sovittavaksi työpaikoille.

Jos päädytään päivittäisen tai viikottaisen työajan pidentämiseen, päätös ei  koske niitä henkilöitä joilla työsopimuksessa on sovittu tarkasti kiinteä päivittäinen tai viikottainen työaika.

Nykypäivänä työnantajat tekevät työsopimukset siten että työajaksi on monesti määritelty "TES:in mukainen". Mutta vanhemmissa työsopimuksissa oli tapana kirjata työsopimukseen työaika hyvinkin tarkasti, esimerkiksi "viikottainen työaika 37.5h". Tällöin henkilön viikottainen työaika on sopimuksessa mainittu riippumatta siitä mitä kilpailukyky- tai työehtosopimuksissa on sovittu.

Työnantajan ainoa mahdollisuus on yrittää neuvotella työntekijän kanssa työsopimuksen muuttamisesta. Siitähän "paikallisessa sopimisessa" on juuri kyse.  Yksipuolisesti työnantaja ei voi työsopimusta muuttaa.

Työntekijän intresesseissä ei tietenkään ole suostua työajan pidennykseen ilman sopivaa kompensaatiota. Neuvotteluissahan on kuitenkin aina kyse ratkaisun löytämisestä joka tyydyttää kumpaakin osapuolta. Varsinkin työnantajat eivät tätä monesti ymmärrä.

Työnantaja ei voi myöskään sanoa työsopimusta irti sillä perusteella että haluaa muuttaa työehtoja. Lain mukaisen irtisanomisperusteen pitää täyttyä työsopimuksen irtisanomiseksi, ja sellainen ei ole sopimusehtojan yksipuolinen muuttaminen. Jos on olemassa tuotannolliset ja taloudelliset perusteet sanoa työsopimus irti, silloin työantaja voi tarjota uutta sopimusta tilalle, mutta silloinkin vanha sopimus on voimassa vielä irtisanomisajan joka pisimmillään on kuusi kuukautta.

Tarkistakaa mitä työsopimuksessanne lukee. Mikäli työsopimuksessa on mainittu tarkasti työajan pituus ja työnantaja pidentää työaikaa yksipuolisesti, pitää työnantajalle muistuttaa ettei työsopimuksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen ole mahdollista. Jos työnantaja haluaa tällaisen työntekijän noudattavan uutta pidennettyä työaikaa asiasta pitää neuvotella ja etsiä ratkaisu jolla työajan pidentäminen korvataan esimerkiksi palkkaa vastaavasti nostamalla.

oikeusjakohtuus.blogspot.com